Toiset 24 h

Kisan toinen vuorokausi on taputeltu kasaan ja tiimillä edelleen kaikki hyvin.

Toinen pakollinen tauko Karasjoella osui hyvin toiseen yöhön - on helpompi sisäiselle kellolle, kun saa levätä samaan aikaan kuin normaalistikin nukkuisi. Tauko sisälsi kamojen kuivaamista, pitsan syöntiä ja pienet unet. Kamojen kuivaamisen tuoma ilo ei ollut pitkäaikainen - aamuyöllä matkan jatkuessa satoi kun saavista kaatamalla. (Huoltaja heräsi hotellihuoneessa korvatulpat korvissa sateen ääneen - vettä siis tuli todella paljon.) Onneksi aamu toi kirkkaamman ja mukavan lämpimän kelin.

Tapasin miehet ensin Suosjärvellä ja sitten Masin huollossa, joka oli kolmas ja viimeinen pakollinen tauoko. Matkanteko oli sujunut ongelmitta. Sen enempää en oikeastaan osaa sanoa, koska huoltopisteillä keskitytään aina tulevaan - menneet ehtii käydä läpi myöhemminkin. Kahden valvotun yön jälkeen kaikki ajattelua vaativat toiminnot ovat hidastuneet sen verran, että huoltajan rooli kasvaa. Pitää osata kauniisti ja yksinkertaisesti käskyttää, miten homma etenee: Laita Garmin laaukseen, mene suihkuun, mene syömään, pakkaa reppuun seuraavan pätkän eväät, jne. Kaikki itsestäänselvyyksiä kun ajatus juoksee, mutta ottaa uskomattoman kauan toteuttaa nämä univelkaisena. Mutta hyvin meillä sujui, oma kisakokemus auttaa ymmärtämään, mistä on hyötyä ja mikä alkaa ärsyttämään...    

Tiimi lähti Masista hyvissä voimissa ja hyvillä mielin eteenpäin. Ja syytä olikin, sillä nyt kisa vasta todella alkaa, kun kolmas yö koittaa. Onneksi sään pitäisi pysyä hiukan edellistä yötä kuivempana, sillä haastetaa varmasti riittää muutenkin.

Toistaiseksi näyttää lupaavalta, että huomisiltana saadaan kaikki kolme kellahtaa nukkumaan Altassa lakanoiden väliin. Toivotaan parasta - nimimerkillä juuri Audin peräkonttiin hikisten kamojen sekaan kolon ensi yötä varten kaivanut...

Laura