sunnuntai 2. kesäkuuta 2019

2019 Korso Mtb 64km

Nyt on sitten hidasvauhtinen ja diisselinkäryinen vääntö pitkillä matkoilla hetkeksi ohi ja maastopyöräilyn kilpailukalenteri omalta kohdalta auki! Nimittäin 2.6. sunnuntaina ajettiin Korson oivallisessa maastossa maraton cupin toinen osakilpailu.

Korson kisan maasto on alustaltaan varsin tyypillistä Suomi-juurakkoa ja valtaosaltaan reitillä saa ajaa oikeaa maastoajoa. Kisapäivän alla oli satanut jonkin verran ja etukäteen ajattelin reitin olevan kinkkinen liukkaiden juurien vuoksi. Varsin sujuvasti kuitenkin pääsin etenemään ja ainoastaan muutaman kerran liukas viistojuuri pääsi yllättämään. Ilman pahempia pannuja siis maaliin.

Lähtö tapahtui 12.00 Vierumäen koulun läheisyydestä. Jälkeenpäin ajatellen olin lähtöryhmittelyssä hieman vaatimmattomalla asenteella liikkeellä, mikä tarkoitti ensimmäisen kierroksen ajoa varsin maltillisella teholla. Toki tämä saattoi olla hyvä toista kierrosta ajatellen, mutta kilpailulle ominainen kärsimysefekti jäi kyllä tyystin saavuttamatta. Kierros meni aikaan 1h 36min 7s.

Toiselle kierrokselle tultaessa oli helppo lähteä hieman kiristämään vauhtia, kun oli tietoa siitä missä kohdissa on mahdollista tehdä järkeviä ohituksia, mikäli letkassa vielä ajetaan. Tätä ongelmaa ei tosin toisella kierroksella suuremmin ollut, mutta muutamia ohituksia päsin tekemään.

Ohituksia tärkeämpää avauskisan osalta oli nähdä, miten kroppa reagoi eri vauhteihin ja kuormiin nopeammassa maastoajossa. Varsin hyvin pääsin tähän tavoitteeseen, sillä toisen kierroksen puolivälissä iskivät ensimmäiset krampin oireet reisiin. Pahoja ongelmia ei onneksi tullut tämän suhteen, mutta hieman joutui menoa rauhoittamaan. Toinen kierros meni ensimmäistä hieman nopeammin: 1h 34min 38s.
Pikku fiilistelyt maaliin tullessa. (Kuva: Mikko Koivu)


Kokonaisaikani kisassa oli siis hieman alle 3h 10min ja sijoitus M40-sarjassa 18.

Kisan kaikki tulokset täällä linkissä!

Kaiken kaikkiaan Korson kilpailu, joka tämän vuoden tapahtumassa oli osaltani poikkeuksellisesti 64 km, oli hyvä startti kesän koitoksille, joita kilpamielessä maastossa ajan näillä näkymin kaksi: TahkoMtb 180 km ja Offroad Finnmark 700 km. Se, mitä kisakalenteri noiden kisojen jälkeen tarjoaa on vielä itsellenikin hämärän peitossa!

Jälkikirjoituksena omaan kisasuoritukseen mainittakoon, että olihan se meno varsin diisselinkäryistä edelleen! Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa kesäkuuta eteen päin.

torstai 30. toukokuuta 2019

Vuoden 2020 Pinehill-Extreme: Mustavuori tukikohtana!


Vuoden 2020 Pinehill-Extremen valmistelut ovat jo käynnissä. Tapahtuma järjestetään jälleen äitienpäivän jälkeisenä perjantaina ja lauantaina.

Pinehill-Extreme 15.-16.5.2020

Vuoden 2019 versiossa saatiin fiilistellä viimeistä kertaa Lamminrahkan polkuja (ainakin niitä, jotka jäävät suuren asutusalueen alle). Tulevana vuonna 2020 palataan tapahtuman suhteen aiemmilta vuosilta tuttuun: 

Täysmatkan reitti muodostuu kahdeksikkolenkistä, jonka ensimmäinen puolikas muodostuu Roinejärven kierrosta ja toinen Jämille vievästä urasta. 

YöRoine ja Nokian ilta-ajo: Ennen Roineenkierrolle lähtöä ajetaan noin kaksi tuntia Nokian monipuolisia ja osin haastaviakin maastoja.

PäiväJämi: Jämille saakka reitti noudattelee pääpiirteissään vuoden 2018 reittiä, joten matkalla poimitaan polkuja Nokian puolelta.

Nyt, jos koska on oivallinen mahdollisuus siirtyä maastopyörällä pidempien matkojen pariin!

MIKÄ?

 

Pinehill-Extreme on opastettu maastopyöräajo, jossa ajetaan ryhmän kanssa noin vuorokausi maastossa. Reitille osuu hiekkateitä, polkuja sekä hieman asfalttiakin. 
Yleisesti reitin teknisyys on kokeneelle maastopyöräilijälle melko helppo, mutta jonkin verran haasteita on kivikoista ja juurakoista haettu etenkin perjantai-illalle. Tällöin ajetaan sekä Nokialla että Tampereen Kaupissa ja Kangasalla teknisesti haastavampaa maastoa. Oman haasteensa matkan ja ajan edetessä tuo tietenkin myös väsymys. Tästä syystä ajoteknisesti haastavin osuus on ensimmäisellä puolikkaalla. Haastavuutta osaltaan lisää ajaminen pimeässä, otsalampun valossa.

Ajoryhmät:

 

1. 300 km / 22-24 h tavoiteaika
2. 300 km / 24-27 h
3. Ensimmäinen puolikas/ Nokia+YöRoine, 160 km / 13-14 h
4. Toinen puolikas/ PäiväJämi, 160 km / 13-14 h
5. Perjantain ilta-ajo Nokialla, n. 25 km / 2 h


Ajankohta:

 

15.-16.5.2020 (pe - la). Äitienpäivän jälkeinen viikonloppu!
- Lähtö perjantai-iltana klo 17.30 (Rauhallinen Täysmatka) TAI 18.30 (Ripeä Täysmatka, sekä ilta-ajo Nokialla & YöRoine), 
- PäiväJämin lähtö lauantaiaamulla klo 06.00.

Ryhmiä on yhteensä neljä, joista jokaisessa osallistujien määrä on rajoitettu 20:een.

Tapahtumakeskus:


- Mustavuoren laskettelukeskus www.mustavuori.fi/ fb: https://www.facebook.com/mustavuorifi/

- Puitteet niin ajamiselle maastossa kuin tapahtumakeskuksen osalta ovat hienot: Maastopyöräkelpoista baanaa pääsee ajamaan heti. Tapahtumakeskuksella on lämpimät tilat ja ajon jälkeen suihkut ja telttasauna, josta pulahdus uimaankin on mahdollista.
- Tapahtumaa ennen ja tapahtuman jälkeen on mahdollista yöpyä omassa teltassa alueella ja esim. 24 h ABC-ravintola sijaitsee 2,5 km:n päässä.

Ilmoittautuminen

 Linkki ilmoittautumiseen: Klikkaa tästä!

 

 

Ilmoittautumisen hintaportaat


31.7.2019 saakka: 
- 49,50 € (Täysmatkat) / 38,50 € (YöRoine+Nokia TAI PäiväJämi) / 11,00 € (pe-ilta-ajo)

1.8.-30.9.2019: 
- 55,00 € (Täysmatkat) / 44,00 € (YöRoine+Nokia TAI PäiväJämi) / 11,00 € (pe-ilta-ajo)

1.10. - 31.12.2019: 
- 66,00 € (Täysmatkat) / 55,00 € (YöRoine+Nokia TAI PäiväJämi) / 16,50 € (pe-ilta-ajo)

1.1. - 30.4.2020: 
- 77,00 € (Täysmatkat) / 60,50 € (YöRoine+Nokia TAI PäiväJämi) / 16,50 € (pe-ilta-ajo)

1.5.-10.5.2020: 
- 88,00 € (Täysmatkat) / 71,50 € (YöRoine+Nokia TAI PäiväJämi) / 22,00 € (pe-ilta-ajo)

MAKSUTIEDOT:
Saajan nimi: Pinehill Sports (Y-tunnus: 2873266-8)

Tili: IBAN FI76 5730 0820 8286 93

Kirjoita viestikenttään koko nimesi ja valitsemasi ryhmä, esim: Mikko Petäjämäki, täysmatka

Halutessasi paperisen laskun, ota yhteyttä: mikko.petajamaki( at ) gmail.com

Ilmoittautumismaksu sisältää:


- Ohjattu ja opastettu maastopyöräajo hyväksi koetulla reitillä Parhaita Pirkanmaalaisia Polkuja pitkin!

- Huoltoauton tuki alusta loppuun
   --> energiatäydennystä (leipää, pientä suolaista ja makeaa sekä lämmintä ja/tai kylmää juotavaa huoltopaikasta riippuen). Aamupala Mustavuoressa klo 07.00-09.00 maaliin tuleville ja täysmatkaa ajaville.
   --> pienten pyöräteknisten ongelmien hoitaminen.
   --> Tarvittaessa huoltoauto kuljettaa keskeyttäneen ajajan pyörineen takaisin lähtöpaikalle.

- Official Pinehill-Extreme FINISHER-paita, mikäli onnistut pääsemään 160 km TAI 300 km reitin läpi! Huom. koskee ainoastaan 160 km ja 300 km matkoja (ei siis perjantain Nokia-ajoa). Näitä ei sitten ihan joka vaatekaapista löydykään...

- Ruokailu ajon päätteeksi Mustavuoressa (YöRoineen kiertäjille on tarjolla aamupala, PäiväJämin ja Täysmatkan ajajille päivällinen).

- Peseytymistilat ajon päätteeksi sekä lauantai-illan ekstrana telttasauna uintimahdollisuuksineen.

- Telttapaikka omalle teltalle, mikäli on tarve yöpyä ennen tai jälkeen tapahtuman.

Ilmoittautumiseen EI SISÄLLY:


- Vakuutus: Jokainen osallistuja vastaa omasta vakuutusturvastaan niin henkilö-, kuin kalustovaurioiden varalle.

- Iltapalabuffet tarjolla Aapiskukolla Pälkäneellä. 
- Lounasbuffet tarjolla joko Jämillä tai Hämeenkyrössä, ajoryhmästä riippuen.


lauantai 25. toukokuuta 2019

Pinehill 2019 -vieraskynä #3: Petrin raportti 200+ km -ryhmän etenemisestä


Kolmas vieraskynä on 200+ km -ryhmän oppaana toimineen Petrin kirjoitus. Iso kiitos Petrille! Kuvat ovat ryhmän oppaana toimineen Jari Huhtalan sekä huoltajana toimineiden Tuija Aalin ja Aki Pekkasen otoksia.

----

Tässä kertaus Pinehill Extremen 200+ päivämatkasta, jos aamuneljältä lähtevää ryhmää nyt voi päivämatkaksi kutsua. Ryhmän vetäjänä toimii Jari "ratamestari" Mallat ja apuvetäjinä Jari "nakkikumi" Huhtala sekä allekirjoittanut. Ratamestarin matkaan on aina turvallista lähteä tietäen, että matka etenee tasaisen varmasti turhia hötkyilemättä ja parhaita polkuja seuraten. Jos jossain päin Suomea pääsee ratamestarin peesiin, niin siinä kannattaa pysyä.

Tästä matkasta on jo Anu Lepistön raportti facebookissa. Se kannattaa käydä lukaisemassa ainakin jos tällaiset retket kiinnostavat, mutta ei ole koskaan uskaltanut lähteä mukaan. Anu aloitti treenaamisen alkuvuodesta ja oli hienoa lukea, miten matka on edennyt treeneistä tähän vaativahkoon 200 kilometrin suoritukseen. Kuten Anu ja muutkin tästä reissusta kirjoittaneet ovat kertoneet, niin hienointa näissä reissuissa on muihin tutustuminen, muiden tsemppaaminen ja tarpeen vaatiessa tsempin vastaanottaminen. Onnittelut tässä Anulle ja muillekin niin 300 km kuin 200 km suorituksesta!


Mutta palataanpa tähän 200+ retkeen ja varhaiseen lauantaiaamuun. Noin klo 3 alkoivat ensimmäiset pyöräilijät saapua Niihaman majalle auringon ollessa vielä piilossa. Niihaman majan isäntä Juho oli keitellyt meille puurot aamupalaksi ja osa porukasta nautti maittavan aamupalan auringon jo sarastaessa. Yllättävän hyvin aamupala maistui, vaikka kello oli vasta vähän yli kolme ja moni oli varmasti tankannut edellisen viikon aikana pitkää matkaa varten. Hiljalleen saapuvien pyöräilijöiden olemuksesta huokui väsymyksen lisäksi pieni jännitys. Mutta pyörien päälle ulos päästessä alkoi porukka vapautua ja puheensorina täytti hiljaisen majan pihan.

Aamun kajo. Jarin Pivot odottaa aamuyön tunteina jo malttamattomana.


Auringon noustessa puiden takaa saatiin porukka kasaan majan pihalle nimenhuutoon. Jarin vaimo Heli oli tullut pirteästi aikaisesta kellonajasta huolimatta avuksemme ja saimme varmistettua, että kaikki ilmoittautuneet sekä ryhmiä viime hetkellä vaihtaneet ovat paikalla ja voimme aloittaa retken. Matkaan lähti seitsemäntoista reipasta pyöräilijää ja mainittakoon jo tässä vaiheessa, että tämä porukka oli yksi parhaista, joiden kanssa olen matkannut. Matkan aikana vierustoveria vaihdettiin tasaiseen tahtiin ja hienoja keskusteluja käytiin aina kun polun tai tien muoto sen vain mahdollisti. Jos jollain oli heikompi hetki, niin muilta tuli kannustusta ja huonoa huumoria viljeltiin joka suunnasta naurun röhähdysten säestämänä. Iso kiitos kaikille mukana olleille!

Koska olimme jo lähtökohtaisesti melkein neljä tuntia 300 km matkalaisia perässä, niin ajoimme alun reippaasti latupohjia ja rantareittejä ajaen Kaupin ja Lapinniemen läpi kohti Lamminpäätä ja Teivaalanharjun polkuja. Eroa piti vähän kuroa kiinni, koska käytämme samaa timanttista huoltokaksikkoa. Meidän ensimmäiseen huoltoon oli vielä matkaa, joten siirrytään poluille ja palataan huoltoon myöhemmin. Saimme ajaa kaupungin läpi rauhassa ja nauttia ihanasta auringon noususta Näsijärven rantaviivaa kiertäessä. Kaupungin läpi päästyämme siirryimme Lamminpäässä poluille. Nappasimmekin Teivaalanharjulta muutamat hienot polut ja nousimme vesitornille pitämään ensimmäistä taukoa.


Kuvat yllä: Ensimmäinen tauko Soppeenmäen vesitornin tuntumassa.

Aurinko oli jo noussut lämmittämään ja moni vähenteli vaatetusta heti ensimmäisellä tauolla. Noin 13 asteen lämpötila jo aamuviideltä tiesi lämmintä päivää. Jatkoimme matkaa Tissisillan kautta kohti Pinsiötä nopeita polkuja kiertäen. Porukka pysyi hienosti kasassa ja alamäkivoittoiset osat tultiin vauhdikkaasti. Ylämäet ajettiin rauhallisesti, sillä matkaa oli vielä paljon edessä. Pinsiön kohdalta löytyi parin kilometrin kivikkojumppa, jossa viimeistään saatiin unihiekat silmistä ja lihakset lämpimiksi. Tässä kohtaa jouduimme jättämään Ketunkivenkierron väliin, jotta huolto ei joutuisi odottamaan meitä liian pitkään.

Siirryimme seuraavaksi Vaasantien pohjoispuolelle kohti Rokkakoskea ja ajoimme metsäautoteitä ja polkuja pitkin Pirkan taivalta mukaillen ensimmäiseen huoltoon Lavajärventien risteykseen. Tässä kohtaa pitää antaa mahtava kiitos tälle meidän aina iloiselle ja reippaalle huoltokaksikolle. Kiitokset Tuijalle ja Jaskalle, jotka mahdollistavat tämän tapahtuman vuodesta toiseen ja piristävät pyöräilijöiden matkaa aina iloisesti ja hyvillä antimilla. Meillä oli takana kolmen ja puolen tunnin ajon jälkeen vajaat 50km, joten tauko tuli hyvään hetkeen. Leipä, lämmin kahvi ja herkut maistuivat ja tauon jälkeen porukka viiletti taas uudella innolla.



Kuvat yllä: Huoltotauko Lintuharjun huoltopisteellä. Pyöräilijöillä ajoa takana 3½ tuntia, huoltokaksikolla 13½ tuntia! Huoltajakaksikko Tuija ja Jaska pitivät yhteensä 27 tunnin aikana huolen, että kolme eri ryhmää jaksaa edetä suunniteltuja reittejä.
 
Tauon jälkeen ajelimme Lintuharjun neulaspolkuja pitkin kohti Kyrösjärven maisemaa. Kyrösjärvi avautui silmiemme eteen korkealta Lintuharjulta ja saimme laskea jyrkän ja vauhdikkaan laskun melkein alas asti. Tästä jatkoimme Kyröskosken läpi kohti Hämeenkyrön lentokenttää. Tuolla välillä riittää neulaspolkua aina Jämille asti. Pian lentokentän jälkeen saavuimme toiseen huoltoon muutaman harjunousun kautta. Taisipa matkalla olla muutama kivikin, mutta vauhti pysyi hyvänä. Hieman ennen huoltoa havaitsimme ensimmäisen teknisen ongelman, kun yhdessä pyörässä ei tahtonut vaihteet pysyä kohdallaan. Tauolle saavuttuamme Jaska otti pyörän tarkastukseen ja havaitsi että taka-akseli oli löysällä. Selvisimme siis säikähdyksellä ja kaikki pyörät olivat jälleen ajokunnossa.

Vatulantien risteyksessä sijainneesta huollosta lähdimme harjupolkuja pitkin kohti Jämiä. Välillä porukka vähän rakoili ja meinasi siinä tulla yksi pummikin peräryhmällä. Onneksi edellä menneellä oli keltainen paita, joka tuli viime hetkellä puiden välistä näkyviin ja huomasimme ottaa oikean polun. Saavuimme Jämille vähän yhdentoista jälkeen noin 90km ajettuamme. Ajatus oli pitää lounas ja suihkutauko, mutta sisälle päästyämme saimme tiedon, että lounasta saa vasta kello kaksitoista. Niinpä päätimme ottaa Jämin neulaspoluilla ajettavan sakkolenkin heti. Suurin osa porukasta sai tästä tiedon nopeasti, mutta ihan kaikkia viesti ei tavoittanut. Tästä johtuen osa porukasta jäi jälkeen pääporukasta, joka kiersi pienen lenkin ja palasi ottamaan loput mukaan letkaan.
 

Kuvat yllä ja alapuolella: 200+ km -ryhmä saapuu Jämille Ratamestarin johdolla.


200+ km -ryhmän pääopas Jari Mallat...

... ja toinen opas Jari Huhtala.

Sakkolenkin aikana ajoimme nopeita ja hienoja neulaspolkuja Jämin lentokentän läheisyydessä. Lentokentän ympäristö oli täynnä koirakoulutusporukoita ja toivottavasti emme liikaa häirinneet heidän tekemisiään. Kävimme myös katsomassa Jämijärven traagisen laskuvarjo-onnettomuuden muistomerkkiä. Noin kahdenkymmenen lisäkilometrin jälkeen palasimme Jämikeskukseen ansaitulle lounaalle. Samalla moni kävi myös suihkussa vaihtaen puhtaat ajovaatteet. Muutamaa pyörää vähän huollettiin ja omassani oli jarruongelmia. Sram Guiden tyyppivika iski, eikä jarrut palauttaneet. Jarrut saatiin auki ja noin puoli kahden aikaan pääsimme aloittamaan paluun kohti Niihaman majaa.

Valitettavan paljon oli puita kaatuneena tai taipuneena poluille ja nämä hidastivat harmittavasti matkan tekoa. Moni hieno polku jäi Jämin suunnalla ajamatta, kun jopa satoja puita oli kaatunut. Saas nähdä, miten kauan menee, että nämä mahtavat polut saadaan taas auki. Ratamestarimme oli joka tapauksessa tehnyt hyvää työtä ja saimme nauttia hienoista ja nopeista neulaspoluista. Aurinko paistoi edelleen täydeltä taivaalta ja nestettä kului kovaa tahtia. Mahdollisuus uupumiseen oli, mutta ryhmä pysyi hienosti kasassa toisiaan tsempaten.

Noin 140 kilometrin kohdalla saavuimme seuraavaan huoltoon Hämeenkyrön St1:lle. Kuten kaikilla muillakin tauoilla, Tuija ja Jaska odottivat meitä iloisesti mahtavien tarjoilujen kera. Huollossa tankattiin ja täytettiin pullot ennen kuin suuntasimme kohti Sasia ja tulevia nousuja. Ajoimme tässä kohtaa hieman siirtymää, mutta Sasin jälkeen palasimme poluille. Meillä oli yllättävän vähän teknisiä ongelmia kokonaiskilometreihin nähden, mutta Sasissa korjailimme yhtä takavaihtajaa. Tästäkin murheesta selvittiin muutamalla nippusiteellä ja matka pääsi jatkumaan.






Kuvat yllä: Topintupa oli huoltopisteistä viimeinen. Tässä kohtaa ryhmä oli taittanut matkaa jo noin 15 tunnin ajan!


Sasin jälkeen nousimme takaisin harjumaisemiin ja kiertelimme ratamestarin perässä muutamia lenkkejä, jotta luvattu 200 km tulisi täyteen. Tässä vaiheessa yksi polvi alkoi pahasti vaivaamaan, mutta Anssi väänsi sitkeästi porukan mukana. Pinsiön polkujen ja Yltä-Alta teoksen kautta siirryimme viimeiseen huoltoon Topintuvalle. Energiaa vielä viimeisille kolmellekymmenelle kilometrille ja pullot täyteen. Lähes heti poluille päästyämme totesimme Anssin kanssa, ettei metsässä ajo enää kipeällä polvella ole järkevää. Ja näin päätimme siirtyä Julkujärven kohdalla kelveille muiden jatkaessa Teivaalanharjun polkuja pitkin kohti Tamperetta ja Niihaman majaa.


Noin 200 kilometrin ja 17 tunnin kuluttua meidän koko seitsemäntoista pyöräilijän porukka palasi takaisin lähtöpaikkaan. Koska 200 km meinasi jäädä vähän vajaaksi, niin osa porukasta teki vielä pienen sakkolenkin ennen kuin rakkaan pyörän päältä suostuttiin nousemaan pois. Majalla meille tarjoiltiin kuohuvat, ruokaa ja kävi moni saunassa ja uimassakin. Tunnelma oli koko ajan mahtava ja uskon, että koko tämä porukka tulee ajamaan monia pitkiä reissuja. Osa porukasta taisi ajella lähellä omia rajoja, mutta oli myös ilahduttavaa nähdä miten monella riitti puhtia. Itse yllätyin, kuinka helposti tämä matka taittui ja oikeastaan ainoana ongelmana oli takaliston särky. Satulassa tuli istuttua paljon ja näin istumalihakset olivat todella kovilla.

Iso kiitos Mikolle ja muulle Pinehill-ryhmälle sekä tietenkin Ratamestarille ja muille kanssapolkijoille. Kireitä ketjuja ja aurinkoisia polkuja!