Alkuviikolla tuli istuttua satulassa varsin painavan repun kanssa. Viikonloppuna sai reppua keventää ja vastaavasti nostaa vauhtia, kun molemmille päiville oli tarjolla hieman vauhdikkaampaa tekemistä.
No LimitAdventure
Lauantaina kisattiin Vihdissä multisport cupin osakilpailu,
No Limit Adventure. Kyseessä oli siis seikkailu-urheilu -tyyppinen kisa, jossa
lajeina olivat melonta, maastopyöräily ja suunnistus. Mahtuipa reitille myös
pari Questia, joista sai lisätietoa, kunhan paikalle pääsi. Mainittakoon,
että virallisesti kyseessä oli laji nimeltä multisport, sillä kisan arvioitu
pituus olisi maksimissaan kuusi tuntia, kun taas seikkailu-urheilusta
puhuttaessa kisan mitta ilmoitetaan yleensä vuorokausissa. Sellaiseen eivät
allekirjoittaneen rahkeet riitä, tällä erää.
Herätyskello soitti viideltä ja moottoritie kohti etelää
kutsui. Tervalammin koulun pihan kisakeskuksessa oltiin reittikirjojen ja
karttojen jaon aikaan klo 8. Reittikirjasta selvisi, että matka alkaa
bike&run kierroksella, jonka jälkeen jatketaan maastopyöräillen kohti
melontaa. Melonnasta jälleen maastopyöräilemään, rullaluistelemaan ja parin
questin äärelle. Lopussa vielä suunnistus ja maastopyöräillen maaliin.
Tekemistä riittäisi. Koska näin kauas lähtee kisailemaan, halusi kahden hengen
joukkueemme kisata pisimmän mahdollisen radan. Niinpä sarjaksi valikoitui
miesten sarja, vaikka sekasarjaankin olisimme päässeet…
Edellisestä multisporttailusta oli kulunut jo lähes 13
vuotta, joten hieman ihmetellessä alkuvalmistelut menivät. Toisaalta ihmettelyn
parissa taisivat hommat mennä myös vuonna 2001 Lapin Kulta -Challengen
kilpailussa Pyhä-Luoston maisemissa. Tänään luvassa oli myös rullaluistelua, ja
onneksi edellisestä rullaluistinten käytöstä oli kulunut vain kymmenisen
vuotta. Luistimet mahtuivat vieläkin jalkaan. Melonta sujui paremmin,
koska kesän ensimmäisen lenkin kävimme tekemässä torstaina.
Laura onneksi hoiti hommat rutiinilla, joten riitti kun
seuraili perässä. Suunnistukset jaettiin siten, että minä hoidin
pyöräsuunnistuksen ja Laura juoksuosuuden suunnistukset.
Lähtölaukausta odotellen. Oikealla joukkue 15, Laura ja Mikko. Kuva: Jouni Junkkaala |
Kisa alkoi vauhdikkaasti, ja kapealla lenkkipolulla tuli
jopa ruuhkaa. Useampi pari ehti karata, mutta melontaan tultaessa
kisa-asetelmat alkoivat muotoutua paremmin joukkueiden tasoa vastaaviksi.
Nelossijan tuntumassa edettiin pyörän selässä ja Vihdin laskettelukeskuksen
yläasemalla odotti ensimmäinen Quest, josta pyöräiltiin rinne alas
pujottelurataa, nousten takaisin ylös, kahdesti. Tämän jälkeen matka jatkui
endurouralle, joka tarjosi varsin mukavaa maastopyöräilyä.
Miesten sarja oli Team Neon Sportin (17) täydellistä hallintaa. Kuva: Jouni Junkkaala |
Maastopyöräilyä jatkettiin seuraavalle Questille, jossa tarjolla
oli köysilaskeutuminen. Tästä jatkettiin perinteisen 6,5 km:n
suunnistusradalle. Tällä kohtaa mentiin kolmannesta sijasta taistellen. Aika
alkoi olla kortilla, joten piti miettiä, pystytäänkö hakemaan kaikki rastit.
Riski otettiin, ja se kannatti. Tosin viimeinen pyöräosuus tuli skipata, että
ehtisi maaliin sallitun puolen tunnin yliajan puitteissa. Maaliin tulimme
ajassa 6h 12min. Kolme viimeistä cp:tä jäi hakematta. Radan haastellisuudesta
kertoo se, että ainoastaan kisan voittanut Team Neon Sport ehti suorittaa radan
sallitussa ajassa. Olimme sarjassamme kolmansia. Matkaa kertyi 80km ja nousuakin lähes 1500m. Polar kertoi kisan
kulutukseksi 4571 kCal, joten kroppa oli sopivan tyhjä
seuraavan päivän Pirkan pyöräilyä ajatellen…
Kisan tulokset täältä.
Pirkan pyöräily
Viikonloppuisin on mukava herätä aiemmin, että ehtii tehdä
asioita mahdollisimman paljon. Tänään tosin sai nukkua puoli tuntia pidempään,
sillä kello herätti vasta 5.30. Edellisen päivän seikkailut tuntuivat kropassa,
ja olo oli jokseenkin takkuinen.
Seitsemältä Hakametsän parkkialueella kävi jo melkoinen
kuhina. Kanuunojen vetäjien palaverissa sain luvan liittyä 36km/h nopeusryhmään
yhdeksi ohjaajaksi, sillä joukosta puuttui yksi vetäjä. Matkaan lähdettiin 7.30
noin 30 ajajan ryhmänä. Seuraavat ryhmät lähtivät matkaan parin minuutin välein.
Kestavyysurheilu.fi:n juttu Pirkan pyöräilystä
Kolmenkulman ABC:lle matkaa tehtiin poliisimoottoripyörän
avatessa tietä. Tämän jälkeen vauhti oli vapaa, mutta pyrimme pitämään alussa
vauhdin pääasiassa alle 40 km/h
vauhdissa. Sää oli mitä mainioin. Komissa pidimme lyhyen tauon, ja matka jatkui
Ylöjärven kautta kohti Kurua ja edelleen Muroleen huoltoon. Näsijärven
itäpuolta ajaessa meno alkoi muuttua hieman tempoilevaksi, koska matkalla oli
paljon ohitettavia klassikon ajajia ja kumpuilevaa maastoa. Ajon aikainen
keskinopeus pysytteli hyvin suunnitelman mukaisena. Eerolan suoran kohdalla
loivassa ja pitkässä ylämäessä vetoryhmässä vauhti nousi 45km/h tasolle,
joten vetorinki alkoi kummasti harveta. Itsellä alkoivat nopeasti krampin
oireet tuntua oikeassa takareidessä, ja oli pakko hetkeksi pudottaa
aurinkokannelle. Sieltä käsin matka taittui varsin mukavasti ja krampitkin
lakkasivat. Loppumatkasta palasin takaisin vetopuolelle ja viimeiset kilometrit
mentiin speksien mukaan lasketellen. Ajoaikaa kertyi 217km:n lenkille 5h55min,
taukoihin aikaa meni tämän lisäksi kymmenen minuuttia. Hieno ajopäivä!
Keskinopeusryhmän 36 ajonaikaiset faktat Garminilta täällä (vähäsen alusta pois ja lopussa mittari unohtui hetkeksi päälle, kun on tuon muistin kanssa näemmä kevyttä dementiaa).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti