Harjoitteluleiri 2014 Mallorcalla

Aurinkoa paistattelemassa Cap de Formentorilla. Kuva: Laura

Tämän vuoden ensimmäinen pyöräilytehoviikko on takana. Kahtena edellisenä vuonna olen saanut kokea saaren monipuolisia reittejä ikään kuin turistin näkökulmasta, kokeneempien toimiessa opastajina. Noista reissuista on jäänyt jonkinlainen pyöräilyllinen kuva saaresta. Tänä vuonna homma meni uusiksi, sillä Kanuunajoukko ei viime vuosien tapaan lähtenyt isolla joukolla Mallorcalle, vaan pirstaloitui pienemmiksi ajajaryhmiksi. Suurimpana syynä tähän lienee se, että RyanAirin lennot Tampereelta lakkautettiin. Harmillinen asia, mutta onneksi Norwegian lentää aktiivisesti Helsingistä kohteeseen.

Kahden hengen ajajaryhmämme Suomesta. Kuva: tuntemattomaksi jäänyt ruotsalaispyöräilijä.

Ison ryhmän puuttuminen tarkoitti sitä, että peesiapua viikon pitkille lenkeille ei ollut edellisten kertojen tapaan. Kahden hengen ryhmänä Lauran kanssa toki pääsimme saarta kiertämään. Yhtä aamupäivää lukuun ottamatta sää suosi pyöräilyä, joten edellisten vuosien tapaan maantiepyörää tuli kuljetettua saaren eri puolilla lähes 850 kilometrin matkan verran. Nousujakin pohjoisosan vuoristo tarjosi sopivassa määrin, lähes yhdeksän kilometriä. Harjoituksellisesti treeni iski mukavasti jalkoihin, kun koko matkan sai pyöräillä tuulta vastaan. Palautuminenkin muutama päivä matkan jälkeen tarkasteltuna on edennyt hyvin, sillä treeniä on kotisuomessa saanut jatkaa.

Viime vuonna päivitin blogia aktivisesti koko leiriviikon. Tänä vuonna nettiyhteydet tökkivät sen verran, että kokosin viikon yhteen tässä kirjoituksessa. Muutamia harjoituksellisia helmiä viikolta olivat ensimmäinen vuoristopäivä ja pitkä tasamaapäivä, jonka aikana tuli ensimmäistä kertaa ajettua saarella yli 200 kilometrin pituinen lenkki. Muinakin päivinä ajoa tuli upeissa maisemissa mm. Curalla ja Formentorilla cafe Americano kupillisella käyden. Näistä kahdesta päivästä kuitenkin seuraavassa tarkemmin.

1. Vuoripäivä, 21.4: Port Pollensa (Pt P) – Calobra – Port Soller – Pt P.

Hotelliltamme Port Pollensalta lähti lähes suoraa tiet niin saaren keskiosien tasamaalle kuin pohjoisen vuoristoonkin. Tänään lähdimme Pollensan kautta kohti Llucin luostaria vievälle tielle. Luostarilta matka jatkui kahville huoltoasemalle, Coll de sa Batallalle. Täältä matka jatkui edelleen kohti Sa Calobraa, tuttua käärmeen tavoin luikertelevaa laskua ajaen. Joka kerta tuo lasku tuntuu yhtä vaikuttavalta, kun tietää, että kohta täytyy sama mäki kiivetä myös ylös. Näin keväisin olen ottanut aikaa siitä, kuinka kauan mäen kiipeäminen kestää. Uskoa aiemman kevään ja talven harjoitteluun sain siitä, että sain viime vuoden ajasta kiristettyä pois 1min 32sek. Toissavuoden aikaan verrattuna parannusta oli tapahtunut 3min 15sek. Tiukille tuo nousu silti miehen laittoi, sitä ei käy kieltäminen.

Calobran nousun jälkeen tärisevin käsin otettu "selfie".

Sa Calobra kiemurteli käärmeen tavoin vuorelta kohti merenpintaa.

Lauran tyylinäyte siitä, kuinka mäkeä noustaan.

Vuoripäivän nousut.

Calobran nousun jälkeen jatkoin matkaa Puig de Tunelille ja edelleen 13,8km pitkään laskuun Solleriin. Upea lasku, jossa sai vauhdin nousemaan. Usein vuorilaskut ovat neulansilmämutkia toisensa perään, mutta tässä laskussa näkyvyys eteen oli usein niin hyvä, että mäkilasku oli turvallista myös isommassa vauhdissa. Sollerista matka jatkui viime syksyn lomakohteeseen Port de Solleriin evästauolle. Paluumatkan Pollensaan tein nousemalla takaisin Puig de Tunelille, josta sai laskuvoittoisesti jatkaa matkaa hotellille. Garminin tallentamat reittitiedot löytyvät tästä linkistä.

Pitkä tasamaapäivä, 23.4: Pt P – Montuiri – Campos – Cap de Ses Salines – Portocristo – Platja de Muro – Pt P.

Päivän aikana ajoimme saaren keskiosien kautta kohti saaren eteläkärkeä, Cap de Ses Salinesia, vältellen enimpiä nousuja. Vaikka päivä oli pääosin tasamaata, tuli nousumetrejäkin matkalta hieman yli 1½ kilometriä. Muutamia helmiä matkan varrelta voisi nostaa esiin. Ensinnäkin eteläkärjestä avautuivat kauniit merinäkymät ja saari Parque Nacional del Archipielago de Cabreralle. Myös Portocriston rannikkokylä ja Ses Salinesin velodromi kuuluivat matkan varrella nähtäviin kohteisiin. Harmillisesti Garmin Connect ei joinain päivinä toiminut, eikä tätäkään päivää saatu tallennettua Connectiin, mutta onnistuin säätämään .fit -tiedoston edes google earthin kartalle näkyviin pienen painiskelun jälkeen. Alla karttakuva päivän lenkistä.

Pitkän päivän reitti.

Laura Ses Salinesin velodromilla

Cap de Ses Salines, saaren eteläisimmässä kärjessä.

Hotellin vieressä ollut Ben & Jerry's jätskibaari ehti tulla tutuksi.

Viikon aikana ei tarvinnut pyöräillä yksin. Saarella oli totutusti valtava määrä pyöräilyn ystäviä, pääosin saksalaisia, mutta paljon myös brittejä ja pohjoismaalaisia. Lennoilla kohteeseen ja takaisin oli useita tuttuja, jotka hakivat tuntumaa tulevan kesän pyörittelyihin.

Lähtöpäivänä saarella järjestettiin Mallorca 312 kuntoajo. Valitettavasti tuonne 1700 muun ajajan joukkueeseen ei ehtinyt osallistumaan. Pääsimme kuitenkin seuraamaan ajajien menoa reitin alkuvaiheille, heidän ajaessa lähes lomapaikkamme Hotelli Caprin edustalta. Joskus tuokin tapahtuma täytyy päästä kokemaan..