Vaikka viime päivät ovat tarjonneet talviliikunnan
harrastajille enemmän vettä kuin lunta, on kulunut talvi tarjonnut
allekirjoittaneelle elämyksiä myös laduilla.
Kilometrejä onkin kertynyt jokunen harjoittelun merkeissä ja
viime viikkojen aikana myös kisahaluja on päässyt purkamaan. Tammikuun lopulla
mentiin 50 km
Jyväskylässä järjestetyssä Neljän vuoren hiihdossa. Samaan aikaan Jämillä järjestetyt
SM-hiihdot verottivat terävintä kärkeä tapahtumasta, mutta silti vauhtia
pidettiin. Oma sijoitus tuolla oli nuorimmassa (M35) master-sarjassa 14.
Mainittakoon, että M45 -sarjassa sijoitus olisi tippunut kahdenneksikymmenenneksi.
MM55 -sarjassa olisin ollut sentään 12… Kovia karpaaseja löytyy vanhempien
poikien sarjoistakin, mutta sehän tarkoittaa vain sitä, että treenivuodet
edessä voivat vielä tuottaa tulosta!
Tulokset: Neljän vuoren hiihto
Toinen ja kolmas talven kisoista osuivat viime
viikonlopulle, kun lauantaina kisattiin Jämi42 ja sunnuntaina Kauha-hiihdossa
matkana oli 60km. Molemmat reitit olivat pitkälti tasatyöntöharjoittelua.
Sijoituksista ei nytkään mainittavia kommentteja ole tarjolla, mutta hyvänä
valmistautumisena kävivät tulevan kuunvaihteen Pirkan Hiihtoa ajatellen. Ennen
tuota täytyisi vielä selättää yksi melko sitkeä flunssa.
Tulokset: Jämi42
Tulokset: Kauha-hiihto
Jos on hiihto noin niin kuin teknisenä suorituksena vielä
hieman hakemista, niin samaa voi todeta voitelutaidoista. Pitoa kisoissa on
riittänyt, jopa luiston kustannuksella. Kisojen jälkeen pitovoidetta onkin
löytynyt melkoisesti myös pitoalueen takaa, aina kantaa myöten! Ei siis liene
ihme, että kisoissa puolen välin jälkeen arvoisat kanssahiihtäjät ovat
lasketelleet alamäissä ohi vasemmalta ja oikealta. Lopetetaan siis tämä
kirjoitus kommenttiin, joka kauhahiihdossa löytyi puolenvälinkyltiltä: ”Se on hartioista kiinni, jos suksi ei luista”.
Taidan siis lähteä salille vipunostoja ja ojentajapunnerruksia tekemään.
Palautuksina sitten vatsarutistuksia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti