Jouppiska mtb-maraton 2015

Ehtikin kulua tovi siitä, kun viimeksi olen xc-maraton -kisaan osallistunut. Niinpä hieman arvoitus itselle oli se, kuinka keho suhtautuu tuollaiseen parin-kolmen tunnin intensiiviseen maastoajoon. Alkulämmöt otin varsin perusteellisesti, puolitoista tuntia siirtymineen ja rataan tutustumisineen. Silti lähdön jälkeisessä ensimmäisessä ylämäessä iski kunnon hapot, eli sopivaa kärsimystä olisi luvassa 56 kilometrin verran. Tervettä kipua!

Joupiskan kisa on ollut pitkään xcm-cupin osakilpailu ja sillä on varsin pitkät perinteet. Kisattiinhan tänä vuonna Jouppiskalla jo kymmenettä kertaa! Tänä vuonna kisalla ei ollut cup-statusta ja samaan aikaan Suomen kärkiajajat olivat Liedossa kisaamassa XCO:n Suomen mestaruuksista. Joka tapauksessa Seinäjoelle oli saapunut mukava määrä maastopyöräilyn harrastajia ympäri Suomea. Omiin aikatauluihin kisa sopi hyvin, sillä kuun lopulla ajettavaa Offroadfinnmarkia varten tästä sai hyvän testikisan niin kuskia kuin pyörääkin ajatellen. Samalla päästiin käymään koko perheen voimin mummolassa.

Takaisin itse kisaan. Reitti rakentui yhdestä lyhyestä 10 km:n ja sitä seuranneista kahdesta pidemmästä 23 kilometrin kierroksesta. Ensimmäinen kierros, jolla myös minimaratoonarit ajoivat, ajettiin teknisesti hieman helpompaa reittiä. Kärkikuskit ajoivat kahdessa letkassa, joista itse olin jälkimmäisessa. Tuossa vaiheessa sijoitukseni oli jossain parinkympin sakissa. Toiselle kierrokselle lähdettäessä alkoi sataa. Käytännössä se tarkoitti tökkivää menoa poluilla. Jonossa ajaessa matka ei ainakaan liian nopeasti edennyt. Noin 12 kilometrin ajon jälkeen eturengas lähti alta liukkaan juuren vuoksi ja ajosta alkoi sujuvuus kadota. Tuossa kohtaa letka alkoi venyä ja rauhoitin hieman ajotahtia pyrkien pitämään tasaisen rytmin.

Aiemmilta vuosilta tuttu teknisempi pätkä ennen pitkää elämysreitin siirtymää osoittautui tänä vuonna sateen liukastamien juurien ja kivien vuoksi erityisen haastavaksi. Ensimmäisestä letkasta Kimmo oli kaatunut teknisen osan lopulla ja piteli säärtään, johon oli tullut arviolta parinkymmenen sentin viilto. Pysähdyin kysymään, kävikö pahasti. Hän sanoi pärjaavänsä, mutta tarvitsi kuitenkin apua paikalle. Puhelinta ei matkassa ollut, joten ajoin lähimpien liikenteen ohjaajien luo kertomaan paikan ja mitä oli tapahtunut. Tuossa kohtaa letka oli kadonnut horisonttiin. Tiesin, että edellä meneviä en saisi ainakaan siirtymäosalla kiinni, joten pyrin ajamaan omaa ajoa. Toinen kierros ja suuri osa kolmattakin meni yksikseen ajaen, sillä vasta kolmannella kierroksella elämysreitille tultaessa näin edessä pari ajajaa. Heillä ei suurempia vetohaluja enää ollut, joten tyytyivät vauhdinpitooni tuossa kohtaa. Polulla heitä ei enää sittemmin takana näkynyt. Oma kone oli lämmennyt vasta 40 kilometrin kisa-ajon jälkeen, vaikka lämmittelyitäkin koitin pitkän kaavan kautta tehdä. Nyt ajo tuntui hyvältä. Viimeiset polkupätkät ja nousut menivät sen verran mukavasti, että ehdin ennen maaliin tuloa nauttia huoltoteltan antimista.

Aikaa 56 kilometrin kisaan kului muutaman sekunti alle 2h 41min ja sijoitus kaiken kaikkiaan 15. Olin ilmoittautunut kisassa M30 -sarjaan, ja tuossa sarjassa olin ajanut ripeintä vauhtia. Mukavaa oli ajaa pitkästä aikaa kisailumielessä!

Kisan tulokset

Kesän 2015 pyöräkisat

Alkuun kiitokset teille, jotka olette kirjoituksiani lukeneet. 30000 lukukerran rajapyykki on ylitetty!

Sitten otsakkeen aiheeseen: Omasta kisakalenterista mainittakoon, että aiemmista vuosista poiketen tänä vuonna pyöräkilpailut ovat loistaneet poissaolollaan. Toki alkukesästä oli pyöräilyllistä ohjelmaa TdT-extremen ja Pirkan pyöräilyn tiimoilta. Noilla vaativilla lenkeillä ei kuitenkaan varsinaista kilvanajoa ollut tarjolla, vaikka hienoja tapahtumia olivatkin. Sen sijaan uudenlaisia haasteita pyöräkilpailujen ulkopuolella ovat tuoneet arkirutiinit, jotka ovat muuttuneet merkittävästi haikaran saapumisen jälkeen. Pienen miehen ehdoilla on kulunut kuukausi menty ja vaipanvaihdossa olen jo varsin rutinoitunut. Ohjelmaa siis riittää vaikka väliin ovat jääneet niin Rajamäki, Korso, Laajavuori kuin Tahkokin.

Alkukesästä ehdin tehdä melko mukavasti pitkiäkin lenkkejä, mutta mainitusta syystä lenkit ovat sittemmin olleet ripeämpiä, ensinnäkin ajallisesti, mutta toisaalta myös tehollisesti. Pienenä ja vaatimattomana ajatuksena voisi asettaa itselleen nopeuden lisäämisen tehoharjoittelun kautta nyt, kun määrän sijaan tulee panostettua tuohon tehopuoleen. Saas nähdä miten sitten käytännössä tulee näkymään.

Tulevana viikonloppuna ajattelin avata kauden 2015 kisakauden, Jouppiskan maastopyöräkisassa. Samalla tapahtuu paluu lähtökuoppiin, sillä noista maisemista olen ensikokemukseni maastopyörän kanssa hankkinut. Mukava päästä kisaamaan hyvien pyöräkavereiden järjestämään kisaan varsinkin, kun kannustusjoukotkin ovat yhdellä kasvaneet. Kunto on kyllä täysi arvoitus, kun kisastartit ovat vielä tältä kesältä nollissa. Jokatapauksessa kirjoittelen Jouppiskan kisasta raporttia kisan jälkeen.

Toinenkin kisa on heinäkuun lopulla tulossa, Jäämeren rannalle Altaan olisi jälleen suunnattava Offroadfinnmarkia ajamaan. Olen kiitollinen siitä, että kotona tuohon kisaan on suhtauduttu varsin myönteisesti. Tämän vuoden kisa toki vedetään lyhyemmän kaavan kautta, 300km:n uusitulla reitillä. Outi Seppä lähtee tiimikaverina tuota reittiä ajamaan lähtöpamauksen kajahtaessa klo 18.00 torstaina 30.7. Pari yhteislenkkiä olemme kisaa varten käyneet tekemässä ja niiden perusteella odotan varsin mielenkiintoista kisaa. Offroadfinnmarkista lupaan kirjoittaa tuonnempana sekä kisaennakon, että -raportin. Mukava on ollut huomata, että suomalaisjoukkueita paikanpäälle saapuu ennätyksellisen paljon Finnmarksviddanin upeita maastoreittejä ajamaan.

Tour de Tampere-Extreme: Matkantekoa lähes vuorokauden ajan

Ennakkoa

Viime syyskuussa istuimme porukalla parvekkeella iltakahvilla syysillan auringonpaisteessa jutellen niitä näitä. Ei liene ihme, että Arin kanssa puhe siirtyi melko pian pyöräilyaiheisiin. Menneen kesän tapahtumia kerratessa juttu alkoi luistaa varsin korkealentoisesti pitkiin matkoihin. Mietimme, josko Tour de Tampereen yhteydessä voisi tehdä hieman pidempää lenkkiä. Tahkon kokemuksien kautta tuli puhetta siitä, kuinka matkanteon voisi aloittaa jo aamukuudelta, ehkä jopa viideltä. Tällöin saataisiin jotain Tahkon kolmen kierroksen kaltaista haastetta ehkä aikaan. Kuten niin usein, lämpöisellä kotisohvalla – tai tässä tapauksessa ilta-auringon paisteessa – ajatuksilla on tapana nousta ehkä jopa suurempiin sfääreihin kuin mitä terve järki voisi myöten antaa. Jopa keskiyön lähdöstä keskusteltiin. Naureskeltiin idealle, mutta jokin jäi kytemään mielen perukoille.

Olen viime vuosina saanut kokea paljon kisatessani Tahkolla pisimpiä matkoja ja toisaalta löytänyt uuden ulottuvuuden pitkien taipaleitten kulkemisessa maastopyörällä, kun Pohjois-Norjan Finnmarkviddania olen Offroadfinnmarkin puitteissa päässyt kiertämään  alkuun noin vuorokauden kisoina ja viimeisimpänä vajaan kolme vuorokautta kestäneen kisan aikana. Ensikosketus alueen maastopyöräolosuhteisiin tuli tosin jo vuonna 2011, kun olin mukana Mika Hahtokarin järjestämässä Mtb-Seikkailussa Tapio Huttusen suunnittelemalla reitillä. Viimeisessä kisassa myös Pasi ja Juha olivat tutustumassa tuohon tunnelmaan, kuten myös Mtb-Seikkailun merkeissä.

Ajatus Tour deTampereen yhteydessä järjestettävästä ultramatkasta oli kaksien eri keskustelujen myötä kasvanut niin suureksi, että alkoi olla polte lähteä toteuttamaan sitä todenteolla. Luonteviksi suunnittelijakavereiksi matkan varrella tulivat Ari, Pasi ja Juha, joiden kanssa asiaa hiljakseen lähdettiin kehittämään eteenpäin.

Reitin kartoitusta olin tehnyt loppusyksystä itsenäisesti jo melko paljon. Pasin ja Juhan kanssa saatiin alkukuva reitistä Tampere – Jämi, kun lähdimme kartoitusretkelle pimeänä keskimarraskuun aamuna. Valoja tarvittiin, vaikka hyvin kevyt lumipeite osaa reitistä jo peittikin. Pimeästä pimeään tuo matka kesti. Paluumatka Jämiltä Tampereelle tulisi noudattamaan Pirkan hiihdon uraa sopivin maastopyöräilyyn soveltuvin poikkeuksin. Marraskuun lopussa 2014 teimme Juhan kanssa vielä Roineen kierron kartoituksen. Ehkä suurin hölmöistä ideoista vuonna 2014 osui joulukuun puoliväliin, jolloin Arin kanssa todettiin, että tuon koko reitin voisi ajaa talvipäivänseisauksen aikana läskipyörillä. Saatiin vielä kolmaskin hullutukseen mukaan, kun Anssi lupasi tulla mukaan. Vuoden pimeimpänä päivänä 21.12. starttasimme matkaan auringon laskiessa. Kaverit tulivat matkassa pitkän matkaa, mutta ihan loppuun ei rahkeet tuolloin riittäneet. Itse olin tuolla reissulla puolenvälin jälkeen jo mielestäni valmis, mutta jotenkin sisu ei antanut periksi jättää leikkiä kesken. Ensimmäisen kerran TdT-extreme -reitti oli ajettu 22.12 iltana. Tuon lenkin aikana ilta-aurinko oli painunut mailleen jo kahdesti. Aikaakin kului 27 tuntia ennen kuin maali tuli näkökenttään.

Kuvia talvipäivän seisauksen kartoituslenkiltä: Ari,, Anssi ja Mikko (yllä). Keisarinharju Kangasalla (kesk.). Kanuunasillan taukopaikka

Talvikuukaudet pyörä oli naftaliinissa poissa suksivoitelutelineen tieltä. Maaliskuun lopulla oli aika palata reitin pariin. Enimmät lenkeistä tuli tehtyä läskipyörällä aluksi maaston lumisuuden ja myöhemmin märkyyden vuoksi. Huhtikuussa kiersin apuohjaajien kanssa kahteen kertaan Roineen ja kahteen kertaan Pirkkahalli – Jämi – Pirkkahalli -lenkin. Viimeisin näistä tehtiin Arin kanssa vappuaaton ja -päivän välisenä yönä, ja yön yli -ajona se oli oivallinen kenraaliharjoitus varsinaista tapahtumaa ajatellen.

Toukokuu meni pitkistä lenkeistä palautellen, joskaan liikuntaa ei täysin tullut unohdettua. Suunnistusta ja lyhyitä teräviä maastopyörälenkkejä kuului ohjelmaan edelleen. Toukokuussa ehti myös hoitaa käytännön järjestelyjä TdT-extremen huollon ja reitin varavaihtoehtojen suhteen, sekä infota osallistujia tulevasta. Työtä tapahtuman eteen oli tehty tässä kohtaa noin kahdeksan kuukautta. Nyt kaikki oli valmiina koitosta ajatellen.

22.5.2015 TdT-extreme

Edeltävällä viikolla tuli muutamia ilmoituksia poisjäänneistä. Niin työkuviot, kuumeilu kuin kylkiluumurtumat verottivat osallistujia. Pirkkahallille alkoi silti saapua mukavasti osallistujia ja matkaan päästiin klo 20.00.

Lähtöhetki. Kissa ja koira eivät seuranneet meitä, vaan jäivät odottamaan seuraavia TdT-ryhmiä! Kuva: Laura Salminen

Alkukierroksen osalta matka eteni varsin joutuisasti. Teknisiltä murheilta vältyttiin, samoin kuskit olivat vaatimusten tasalla. Ensimmäiseltä kierrokselta palattiin aamiaiselle Pirkkalan ABC:lle. Tästä eteenpäin matkanteko hidastui, kuten valvotun yön jäljiltä sopi odottaakin. Silti matka eteni edelleen jopa hieman edellä aikataulua. Hämeenkyröön saavuimme noin aamuseitsemältä. Etukäteen ennakoin tämän kohdan olevan henkisesti kaikkein haastavimman. Nyt kuitenkin jokainen tähän saakka kyennyt ajaja jatkoi matkaa edelleen varsin hyvävoimaisena kohti Jämiä.

Jämi saavutettiin täsmälleen aikataulussa. Ennakoitua vauhdikkaampi ajo alussa antoi mahdollisuuden tasoittaa menoa Hämeenkyröstä Jämille. Tämän uskon jälkikäteen säästäneen arvokkaita voimia loppumatkaan. Paluumatkalla kohti Pirkkahallia jokainen ryhmän jäsen vaikutti olosuhteisiin nähden erittäin hyvävoimaiselta. Jotenkin tuntuu siltä, että menoa olisi voinut jatkaa pidempäänkin, vaikka muutamat ketunlenkit Ylöjärven poluilla päästiin vielä nauttimaan.

TdT-extremestä en kirjoita tämän enempää. Arin video (linkki videoon) kertoo kaiken oleellisen! Uskoisin, että osallistujat saivat sitä, mitä olivat tulleet hakemaan. Kiitos kaikille mukanaolleille osallistujille, kuten myös huollolle joka piti meistä hyvää huolta. Kiitos eritoten Juha, Pasi ja Ari, kun toteutitte kanssani tämän hienon elämyksen.

Reitti kahdessa osassa:

Roine

Jämi

Osallistujaesittelyyn pääset täältä.

Osallistujaohjeet TdT-extremeen osallistujille.

Aika 22.5. perjantaista (klo 19.00) 23.5. lauantaihin (n. klo 18.00). 

Huom. pidempimatkalaiset: varaa riittävä aika lepoon ennen kotimatkalle lähtöä, tai hanki kuski, joka vie turvallisesti kotiin (itse et tuolloin pysy hereillä auton ratissa).

-         Lähtö Tampereen messu- ja urheilukeskuksen pihasta (ent. Pirkkahalli) klo 20.00. Olethan paikalla viimeistään 19.00 niin saadaan informaatiot jaettua, pyörät vertailtua ja selfiet otettua.

-         Välikäynti Pirkkahallilla noin 3.30, matka jatkuu 4.00.

-         Maaliaika Pirkkahallilla lauantaina 18.00. Siihen ainakin pyritään… Maalissa lämmin suihku ja keittoruoka.

Osanottomaksu 20 euroa paikan päällä maksettuna. Ennakkoon 15.5. mennessä 15 euroa. Ennakkomaksusta ohjeet Fillarifoorumin säikeessä.

Ajosuoritus:

-         Matka ja ajoaika on pitkä. Joulun alla tehtiin testilenkki, jonka pituudeksi tuli 286km. Aikaa tuolloin kului 27 tuntia. Toukokuussa ei toivottavasti ole yli kymmentä senttiä lunta, joten pyrimme ajamaan reitin annetussa ajassa, 22 tunnissa. Tauot kun laskee tuohon mukaan, tulisi keskivauhdin olla 15 km/h hujakoilla. Käytännössä keskivauhti tarkoittaa sujuvaa etenemistä: ei kisavauhtia, mutta ei turhia koko ryhmän pysähdyksiäkään. Noin tunnin välein pidämme parin minuutin tauon, jolloin ajovaatteita ym. ehtii säätää ja patukan syödä tai käydä puskassa.

-         GPS-träkki noudattelee pääosin träkkejä, jotka ovat nähtävissä tapahtuman Facebook -sivulla. Lataa träkit GPS-laitteeseesi, kuten myös maastokartta. Jos siis edellä menevän ajajan selkä katoaa näköpiiristä tai muuten poikkeat reitiltä, träkkiä seuraamalla pääset kiinni ryhmään.

-         Ongelmat reitillä: Ohjaajia ryhmässä on neljä.

o       Teknisten tai muiden pulmien vuoksi yksi ohjaajista jää auttamaan. Muu ryhmä jatkaa menoa, ja ohjaaja tuo pulmista kärsineen ryhmään mukaan siirtymiä hyödyntäen.

o       Pyörä hajoaa tai ajaja väsyy: huoltoauto hakee kuskin ja pyörän sovitusta paikasta. Yksi ohjaajista odottaa osallistujan kanssa huoltoauton saapumista, paitsi jos paikka on selkeä/lämmin (esim. auki oleva huoltoasema).

o       Ongelmien välttämiseksi huolla pyörä hyvin ennen H-hetkeä ja valmistaudu edeltävä viikko, kuten olet pitkään kisaan tottunut valmistautumaan (lepo, tankkaus). Muista myös oman pyöräsi kriittiset varaosat mukaan (takavaihtajan korvake, ketjuliittimet, varapinnoja, sisärengas)

Varusteet ajorepussa:

o       Puhelin ja GPS-laite

o       Varavirtaa niin puhelimen kuin GPS-laitteen lataamiseen.

o       Juomaa ja energiaa riittävä määrä.

o       Henkilökohtaiset allergia- tms. lääkkeet, myös parasetamoli/ibuprofein saattaa tulla jossain kohtaa loppureitillä tarpeeseen.

o       Vaatetta: kevytkuorivaatteet, kerrasto mahdollista tummumista/kylmettymistä varten. Märällä säällä kuoret kenkiin ja varahanskat

o       oman pyöräsi kriittiset varaosat: korvake, ketjuliittimet, varapinnoja, sisärenk. x2

-         Ohjaajilla mukana on yksi ensiapulaukku, yksi takavaihtaja x10, yhdet ketjut x10, pumppu, iskaripumppu, monitoimityökaluja, ilmastointiteippiä.

Omakustanteiset ruokailumahdollisuudet ajon aikana:

- Aapiskukko, Pälkäne (n. 23.00). Tauko 30 minuuttia.

- ScanBurger, Hämeenkyrö (n. 7.00), noutopöytäaamiainen. Tauko 45 minuuttia.

- Hotelli Jämi, Jämijärvi (n. 10.00), noutopöytälounas (tilattu ryhmälle lasagne tms. pastaruokaa. Saa nähdä mitä tulee...). Tauko 60 minuuttia

- R-kioski, Kyröskoski (n. 14.00), kahvia ja pullaa tms..

Varustesäilytykset:

-         Yksi kassi nimilapulla varustettuna jää Pirkkahallille. Tuohon kassiin maaliintulon jälkeiset tavarat sekä ne kamat, joita haluat vaihtaa aamuneljältä ennen isommalle kierrokselle lähtöä (puhdas ajovaatekerta, evästä. Jos märkää, niin kuivat ajokengät ehkä).

-         Pienempi reppu nimilapulla varustettuna (näitä tulee siis auton peräkonttiin yhteensä parikymmentä, joten pieni mielellään, kun konttikin on pieni). Reppu kuljetetaan Jämille lauantaina, joten ennen lounastaukoa on mahdollisuus vaihtaa jälleen kuiva ajoasu ylle, lisäillä ajoreppuun patukoita jne... Pienet reput palautetaan Pirkkahallille.

Hiihtotapahtumia pidemmillä matkoilla

Edellisessä kirjoituksessa käytiin läpi alkuvuoden kolme ensimmäistä hiihtotapahtumaa: Neljän vuoren hiihto, Jämi42 sekä Kauha-hiihto. Kaikki upeita tapahtumia testata omaa hiihtokykyisyyttä hiihtäjien joukossa. Tällä kertaa käyn läpi loput kolme tapahtumaa, joihin otin osaa siitäkin huolimatta, että harjoitteluolosuhteet suksittelulle eivät ole enää helmikuun puolivälin jälkeen olleet kovinkaan mairittelevat.

Pirkan hiihto 1.3. päästiin hiihtämään yhden välivuoden jälkeen normaalilla reitillä. Lumenpuutteesta huolimatta järjestäjät olivat onnistuneet saamaan koko Pirkan uran hiihtämiskelpoiseksi. Perinteisen kisa starttasi aamuseitsemältä aamuauringon sarastaessa. Ensimmäiset tunnit olivat liukumista lentokelissä, mutta noin kymmenen aikoihin ladun pinta muuttui hetkessä vetiseksi. Työmiehen kelissä sai loppupätkän hiihdellä, lähinnä yksikseen, sillä edessä sen paremmin kuin takanakaan ei kanssahiihtäjiä juuri näkynyt. Muutama puolikkaan menijä tosin suihki vauhdilla ohi, mutta jostain syystä ei tehnyt mieli lähteä peesaamaan. Maaliin pääsin ajassa 5.36, joka on omalle tasolleni varsin kelvollinen suoritus.

Tulokset pirkanhiihto 

Viikko Pirkan hiihdon jälkeen on tarjolla Pirkan reppuhiihto, joka tarjoaa mahdollisuuden saada suoritus, mikäli kisaaminen varsinaisena kisapäivänä ei onnistu. Itse olen tykästynyt kovasti reppuhiihdon kiireettömään ja varsin leppoisaan tunnelmaan. Kerrankin kisa, jonka aikana voi pysähtyä rauhassa latukahvilaan. Mainittakoon tässä yhteydessä sekin fakta, että tässä tapahtumassa ajanotto rajoittuu vain maalin sulkeutumisaikaan, joka sekään ei ole kovin mahdoton saavuttaa. Parina vuonna olen Pirkan hiihdon lisäksi käynyt tuplaamassa suorituksen, niin tänäkin vuonna.

Viimeinen hiihtotapahtuma henkilökohtaisella tasolla oli kuluneen viikonlopun lauantaina Vuokatissa. Matkana oli Kainuulainen sprinttihiihto, jossa peruslenkki kierrettiin ensin perinteisellä tyylillä ja lähtö/maalialueelle takaisin päästyä sama tuttu rata tuli kierrettyä vielä vapaallakin tyylillä. Henkilökohtaisesti onni oli, että jälkimmäisellä kierroksella tyyli oli vapaa. Sen verran vaappuvaa meno taisi olla kierroksen puolivälin paikkeilla. Toissavuonna osallistuin ensimmäistä kertaa Kainuulaiselle sprintille, ja siitä muistikuvana olivat järjettömät krampit eri puolilla alavartalolihaksia (mukaan lukien ne paikat, joissa en tiennyt edes olevan lihaksia). Tänä vuonna meno oli hieman maltillisempaa ja vastaavilta vaivoilta säästyttiin. Tosin jo Pirkan hiihtojen yhteydessä alkanut kyynärpään mystinen vihlonta sai jatkoa Vuokatissa, ja tällä oli hieman vaikutusta rauhallisempaan menoon. No, oli kuinka oli, aika parani nelisenkymmentä minuuttia edellisestä kerrasta, mutta laittaisin tämän pikemmin lentokelin kuin kuntotekijöiden piikkiin.

Vuokattihiihdon tulokset

Numerolappu lumilajien osalta on tältä talvelta laitettu säilöön, mutta tämän viikon verran jatketaan vielä hiihtelyä Luosto-Pyhän kauniissa maisemissa Lapin auringosta nautiskellen. Etelään paluun jälkeen kaivetaan pyörä esiin ja aletaan kierrättämään ketjua!

Hiihtelijänä hiihtäjien matkassa.

Vaikka viime päivät ovat tarjonneet talviliikunnan harrastajille enemmän vettä kuin lunta, on kulunut talvi tarjonnut allekirjoittaneelle elämyksiä myös laduilla.

Kilometrejä onkin kertynyt jokunen harjoittelun merkeissä ja viime viikkojen aikana myös kisahaluja on päässyt purkamaan. Tammikuun lopulla mentiin 50 km Jyväskylässä järjestetyssä Neljän vuoren hiihdossa. Samaan aikaan Jämillä järjestetyt SM-hiihdot verottivat terävintä kärkeä tapahtumasta, mutta silti vauhtia pidettiin. Oma sijoitus tuolla oli nuorimmassa (M35) master-sarjassa 14. Mainittakoon, että M45 -sarjassa sijoitus olisi tippunut kahdenneksikymmenenneksi. MM55 -sarjassa olisin ollut sentään 12… Kovia karpaaseja löytyy vanhempien poikien sarjoistakin, mutta sehän tarkoittaa vain sitä, että treenivuodet edessä voivat vielä tuottaa tulosta!

Tulokset: Neljän vuoren hiihto

Toinen ja kolmas talven kisoista osuivat viime viikonlopulle, kun lauantaina kisattiin Jämi42 ja sunnuntaina Kauha-hiihdossa matkana oli 60km. Molemmat reitit olivat pitkälti tasatyöntöharjoittelua. Sijoituksista ei nytkään mainittavia kommentteja ole tarjolla, mutta hyvänä valmistautumisena kävivät tulevan kuunvaihteen Pirkan Hiihtoa ajatellen. Ennen tuota täytyisi vielä selättää yksi melko sitkeä flunssa.

Tulokset: Jämi42

Tulokset: Kauha-hiihto

Jos on hiihto noin niin kuin teknisenä suorituksena vielä hieman hakemista, niin samaa voi todeta voitelutaidoista. Pitoa kisoissa on riittänyt, jopa luiston kustannuksella. Kisojen jälkeen pitovoidetta onkin löytynyt melkoisesti myös pitoalueen takaa, aina kantaa myöten! Ei siis liene ihme, että kisoissa puolen välin jälkeen arvoisat kanssahiihtäjät ovat lasketelleet alamäissä ohi vasemmalta ja oikealta. Lopetetaan siis tämä kirjoitus kommenttiin, joka kauhahiihdossa löytyi puolenvälinkyltiltä: ”Se on hartioista kiinni, jos suksi ei luista”. Taidan siis lähteä salille vipunostoja ja ojentajapunnerruksia tekemään. Palautuksina sitten vatsarutistuksia!

Extreme-Tour de Tampere: Guided ultratour for mountain bikers

We will rock (and root) you!

What: Tour de Tampere: Extreme-TdT 300km, Guided Mtb-event.

When: 22.-23.May 2015

Where: Tampere Exhibition and Sports Centre(TESC), Ilmailunkatu 20, 33901 Tampere, Finland

Participation fee will be approximately 30 euros.

Compulsory information meeting for participants: Friday 22.5. at 19.00 (7.00pm).

Event start: Friday 22.5. at 20.00. Place: TESC

Event finish: Saturday 23.5. at 18.00. Place: TESC

Mountain biking event Tour de Tampere, organized by a local cycling club Kaupin Kanuunat, celebrates it’s 20^th anniversary. That’s the reason we wanted to provide some extra challenge for those ultra-enthusiast MTB-cyclists who want to suffer a bit.

In a nutshell: Tour de Tampere (TdT) is well organized MTB event which offers you a great challenge to push the limits. There is a large variety of different groups from 5 to 8 hours of riding on great surfaces around Tampere region at your own level. There are groups not only for mountain bikers (XC- and enduro), but also for Cyclo Crossers or even Trekking bikers. Great opportunity to get a view on the nature surrounding Tampere. In years 2009-2014 there have been 200-300 participants.

If you’re not satisfied to have “only” eight hard hours of MTB (which is already quite challenging to most who already have a good MTB-experience), there is an extra challenge: TdT-Extreme, twenty hours of riding quite technical trails but also some gravel and tarmac roads. Shortly, that race (which actually isn’t a race because we won’t race against others, just against tiredness...) includes two loops.The first loop goes south from Tampere, around lake Roine when the second and bigger loop turns to north. The northest point we reach is Jämi.

Service: The extreme group is based on high self-service idea. There is one service car for some emergency cases, i.e. some member of the group is totally tired or there comes some severe technical damages. Service car enables also some water fillings in places where that’s not otherwise possible. Self-service, however, does mean that you have to carry most of your liquids, gels, bars, tools, etc. in your backbag.

Time schedule:

- Compulsory ridermeeting Friday 22.5. at 19.00.

- Race starts at 20.00.

- First short rest (20 min) approximately 0.00 o’clock (Saturday) at Aapiskukko (Pälkäne).

- First loop ends at 4.00 o’clock at TESC (you can change dry clothes, fill your bottles and have some snacks).

- Second loop starts at 4.30.

- Short rest (20 min) approximately 7.00 o’clock at Hämeenkyrö

- Rest and lunch (60min) approximately 10.30 o’clock at Jämi. Opportunity to change dry clothes (service car), fill your bottles and have a warm meal.

- Approximately 11.30 ride continues.

- Short rest/coffee break (20 min) approximately 14.00 o’clock at Kyröskoski

- Back in TESC approximately 17.30-18.00. Warm meal and warm shower.

If you are interested to participate, you should have GPS which enables you to follow the track in case you get lost or have no visible contact to person in front of you. The track will be available on late April in our Facebook site. You should also have good technical skills to ride your bike in variable terrains (stones, roots, up- and downhills etc.). First of all you must have great physical and mental level of fitness! Maximum number of  participants is 15 with three leaders/guides.

Extreme-TdT in co-operation with OffroadFinnmark

  The event is in co-operation with OffroadFinnmark, a long-distance MTB adventure race in Northern Norway, and serves as a good preparation for ultra races for later months. As a prize for those who survive the Extreme-TdT they want to give an excellent prize: two pieces of participations to 300km OffroadFinnmark –race in year 2015 (value: 4000NOK (about 450 euros) per participation). If there are more than two survivors who want to take part to OffroadFinnmark, we make a lottery after the event.

How to get in: Send an application letter as soon as possible (the first come, the first serve), where you tell me why you should be a part of the Extreme-TdT -team. (mikko.petajamaki (at) gmail.com) You should also tell what is your experience in ultraraces ie. TransAlps, OffroadFinnmark, TahkoMtb 180/240km, Haanja 100M etc. Race directorat processes the applications and everyone is informed by mid March if they are accepted to race or not. And remember, there is also option to take part in 5h or 8h guided tours without application letter!