maanantai 9. kesäkuuta 2014

No Limit Adventure & Pirkan pyöräily


Alkuviikolla tuli istuttua satulassa varsin painavan repun kanssa. Viikonloppuna sai reppua keventää ja vastaavasti nostaa vauhtia, kun molemmille päiville oli tarjolla hieman vauhdikkaampaa tekemistä.

No LimitAdventure

Lauantaina kisattiin Vihdissä multisport cupin osakilpailu, No Limit Adventure. Kyseessä oli siis seikkailu-urheilu -tyyppinen kisa, jossa lajeina olivat melonta, maastopyöräily ja suunnistus. Mahtuipa reitille myös pari Questia, joista sai lisätietoa, kunhan paikalle pääsi. Mainittakoon, että virallisesti kyseessä oli laji nimeltä multisport, sillä kisan arvioitu pituus olisi maksimissaan kuusi tuntia, kun taas seikkailu-urheilusta puhuttaessa kisan mitta ilmoitetaan yleensä vuorokausissa. Sellaiseen eivät allekirjoittaneen rahkeet riitä, tällä erää.

Herätyskello soitti viideltä ja moottoritie kohti etelää kutsui. Tervalammin koulun pihan kisakeskuksessa oltiin reittikirjojen ja karttojen jaon aikaan klo 8. Reittikirjasta selvisi, että matka alkaa bike&run kierroksella, jonka jälkeen jatketaan maastopyöräillen kohti melontaa. Melonnasta jälleen maastopyöräilemään, rullaluistelemaan ja parin questin äärelle. Lopussa vielä suunnistus ja maastopyöräillen maaliin. Tekemistä riittäisi. Koska näin kauas lähtee kisailemaan, halusi kahden hengen joukkueemme kisata pisimmän mahdollisen radan. Niinpä sarjaksi valikoitui miesten sarja, vaikka sekasarjaankin olisimme päässeet…

Edellisestä multisporttailusta oli kulunut jo lähes 13 vuotta, joten hieman ihmetellessä alkuvalmistelut menivät. Toisaalta ihmettelyn parissa taisivat hommat mennä myös vuonna 2001 Lapin Kulta -Challengen kilpailussa Pyhä-Luoston maisemissa. Tänään luvassa oli myös rullaluistelua, ja onneksi edellisestä rullaluistinten käytöstä oli kulunut vain kymmenisen vuotta. Luistimet mahtuivat vieläkin jalkaan. Melonta sujui paremmin, koska kesän ensimmäisen lenkin kävimme tekemässä torstaina.

Laura onneksi hoiti hommat rutiinilla, joten riitti kun seuraili perässä. Suunnistukset jaettiin siten, että minä hoidin pyöräsuunnistuksen ja Laura juoksuosuuden suunnistukset.

Lähtölaukausta odotellen. Oikealla joukkue 15, Laura ja Mikko. Kuva: Jouni Junkkaala

Kisa alkoi vauhdikkaasti, ja kapealla lenkkipolulla tuli jopa ruuhkaa. Useampi pari ehti karata, mutta melontaan tultaessa kisa-asetelmat alkoivat muotoutua paremmin joukkueiden tasoa vastaaviksi. Nelossijan tuntumassa edettiin pyörän selässä ja Vihdin laskettelukeskuksen yläasemalla odotti ensimmäinen Quest, josta pyöräiltiin rinne alas pujottelurataa, nousten takaisin ylös, kahdesti. Tämän jälkeen matka jatkui endurouralle, joka tarjosi varsin mukavaa maastopyöräilyä.
Miesten sarja oli Team Neon Sportin (17) täydellistä hallintaa. Kuva: Jouni Junkkaala


Maastopyöräilyä jatkettiin seuraavalle Questille, jossa tarjolla oli köysilaskeutuminen. Tästä jatkettiin perinteisen 6,5 km:n suunnistusradalle. Tällä kohtaa mentiin kolmannesta sijasta taistellen. Aika alkoi olla kortilla, joten piti miettiä, pystytäänkö hakemaan kaikki rastit. Riski otettiin, ja se kannatti. Tosin viimeinen pyöräosuus tuli skipata, että ehtisi maaliin sallitun puolen tunnin yliajan puitteissa. Maaliin tulimme ajassa 6h 12min. Kolme viimeistä cp:tä jäi hakematta. Radan haastellisuudesta kertoo se, että ainoastaan kisan voittanut Team Neon Sport ehti suorittaa radan sallitussa ajassa. Olimme sarjassamme kolmansia. Matkaa kertyi 80km ja nousuakin lähes 1500m. Polar kertoi kisan kulutukseksi 4571 kCal, joten kroppa oli sopivan tyhjä seuraavan päivän Pirkan pyöräilyä ajatellen…

Kisan tulokset täältä.

Pirkan pyöräily

Viikonloppuisin on mukava herätä aiemmin, että ehtii tehdä asioita mahdollisimman paljon. Tänään tosin sai nukkua puoli tuntia pidempään, sillä kello herätti vasta 5.30. Edellisen päivän seikkailut tuntuivat kropassa, ja olo oli jokseenkin takkuinen.

Seitsemältä Hakametsän parkkialueella kävi jo melkoinen kuhina. Kanuunojen vetäjien palaverissa sain luvan liittyä 36km/h nopeusryhmään yhdeksi ohjaajaksi, sillä joukosta puuttui yksi vetäjä. Matkaan lähdettiin 7.30 noin 30 ajajan ryhmänä. Seuraavat ryhmät lähtivät matkaan parin minuutin välein.

Kestavyysurheilu.fi:n juttu Pirkan pyöräilystä

Kolmenkulman ABC:lle matkaa tehtiin poliisimoottoripyörän avatessa tietä. Tämän jälkeen vauhti oli vapaa, mutta pyrimme pitämään alussa vauhdin pääasiassa alle 40 km/h vauhdissa. Sää oli mitä mainioin. Komissa pidimme lyhyen tauon, ja matka jatkui Ylöjärven kautta kohti Kurua ja edelleen Muroleen huoltoon. Näsijärven itäpuolta ajaessa meno alkoi muuttua hieman tempoilevaksi, koska matkalla oli paljon ohitettavia klassikon ajajia ja kumpuilevaa maastoa. Ajon aikainen keskinopeus pysytteli hyvin suunnitelman mukaisena. Eerolan suoran kohdalla loivassa ja pitkässä ylämäessä vetoryhmässä vauhti nousi 45km/h tasolle, joten vetorinki alkoi kummasti harveta. Itsellä alkoivat nopeasti krampin oireet tuntua oikeassa takareidessä, ja oli pakko hetkeksi pudottaa aurinkokannelle. Sieltä käsin matka taittui varsin mukavasti ja krampitkin lakkasivat. Loppumatkasta palasin takaisin vetopuolelle ja viimeiset kilometrit mentiin speksien mukaan lasketellen. Ajoaikaa kertyi 217km:n lenkille 5h55min, taukoihin aikaa meni tämän lisäksi kymmenen minuuttia. Hieno ajopäivä!

Keskinopeusryhmän 36 ajonaikaiset faktat Garminilta täällä (vähäsen alusta pois ja lopussa mittari unohtui hetkeksi päälle, kun on tuon muistin kanssa näemmä kevyttä dementiaa).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti